Amaly Osman Kaikella on syynsä

Vastoinkäymisen vihollinen on unohdus

Maailma on kokenut paljon sotia. Köyhyyttä, kurjuutta ja orjuutta. Kävi tässä mielessä että entä jos kukaan ei olisi kirjoittanut ylös tapahtumia historian saatossa? Tai kertonut perheelleen tai yhteisölleen perimätietona? Emme saisi tietää menneistä sukupolvista. Mutta kuinka paljon tarvitsemme tietoa aiemmista sukupolvista? Uusi sukupolvi haluaa erottua edeltäjistään. Niin on aina ollut. Joten mitä hyötyvät loppu metreissä? Sillä emmehän voida samaistua heidän kokemuksilleen. 

Eikö sodat, erilaiset katastrofit ja elämän murheet yhdistä ihmisryhmiä? Ja tämä yhdistävä tekijä on yksi ihminen joka toimii ihmisryhmän äänenä. Kuten Nelson Mandela, Kunta Kinte ja muut selviytyjät. Nämä henkilöt ovat aikansa symboleita ja heidän kauttaan historia säilötään. Nämä sodan symbolit jäävät elämään kirjoihin.  Opimmeko heiltä jotain muuta kuin mitä ovat läpikäyneet? Jokaisessa ajassa on omat murheet ja ilot. Joten ihmiset ovat keskittyneet nykyisiin haasteisiin ja miettivät tulevaa. Historiaa lukiessa selviää missä elinoloissa elivät ja miten tapahtumat etenivät. Mikä oli silloinen polittinen maailmankuva. Sitä sitten verrataan nykyiseen miten olot ovat parantuneet ja arki muuttunut. 

Yksi päivä mekin olemme osa historiaa ja seuraavat sukupolvet vertaavat elämäämme heihin muu saa unohtua. Onko opetus murheiden sattuessa sitten siinä että voimme jakaa kokemuksiamme ja muistella tapahtumia saman kokemuksen käyneiden ihmisryhmän kanssa ja lopulta suuren äänensä antaneen symboli henkilön kautta? Kyseinen henkilö on meille ainutlaatuinen ja tärkeä. Jaamme hänen kanssa jotta saisimme tarinamme kuulluksi. Ettei tulevat sukupolvet unohda. Olemmeko kysyneet miksi koettelemukset ovat niin tärkeitä? Emmehän ole yhtä motivoituneita saamaan ilon ja onnen hetkemme kuulluksi. Onko se kärsimys jota haluamme poistaa muttei pyyhkiä? Eikö tämä sitten johdu siitä ettei ihmisille suru ja kärsimys ole luonnollinen tila?

Täten kärsimystä on nauhoitettava ja kirjoitettava ylös jotta seuraava sukupolvi olisi ylpeitä meistä ja kärsimyksen läpikäymisestä ja lopulta sen ylipääsemisestä! Sen jälkeen alkaa filosofointi tapahtumasta. Vihdoin on aika seuraavalle askeleelle kohti uudistuksia. Päämääräksi osoittautui ylpeyden ja onnistumisen saavutus jonka avulla heistä kuullaan historian kautta ja niin myös me muut saamme tietää. 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

Toimituksen poiminnat